Mallaskellari Oulu arvostelu

Arvostelussa Mallaskellari, joka on uusi oluisiin erikoistunut baari rotuaarilla. Baari on entisen cocktailcompanyn tiloissa. Oulussa on aika hyvä valikoima erilaisia olutravintoloita ja pystäreitä, joten kilpailua kyllä riittää. Näistä parhaimpina mainittakoon Irish pub St. Michael, Oluthuone Leskinen. Perässä tulevat laadukas Rooster, Graali ja Kuluma. Tilanne ei siis ole helppo uudelle olutravintolalle Oulussa.

Pienpanimotuotteet ovat nostaneet suosiotaan viime vuosina, ja tähän rakoon Mallaskellari iskee. Paikka mainostaa erikoistuneensa pienpanimotuotteisiin ja käsityöläisoluisiin.

Ainakin perjantai-iltana Oululaisia selvästi kiinnosti uusi ravintola. Paikka oli klo 19-20 aikoihin jo täpöten täynnä. Sisustus ei mielestäni ollut täysin osuva. Hawaii-teema ei oikein sovi olutravintolalle. Paikka kävi myös todella ahtaaksi ja valaistus oli hieman hämärä. Kellaritilassa ei ole näkymää ulos, joten tulee hieman ahdistava fiilis. Akustiikassa oli myös jotain outoa, sillä puheensorina voimistui todella kovaksi, eikä meinannut kuulla keskustelua samassa pöydässä istuvien kanssa. Musiikki oli taustalla, mutta ei sitä juurikaan kuullut. Lisäksi ilmanlaatu alkoi käydä jo huonoksi. Kokonaisuudessaan miljöö ei ollut kovinkaan viihtyisä, valitettavasti. Tarjoilu ja palvelu oli kyllä ystävällistä. Valitettavasti sisältä en viitsinyt ottaa kuvia, koska en usko, että porukka haluaa joutua kuviin.

Olutvalikoima kyllä vaikutti hyvinkin kattavalta, mutta en sattunut näkemään peruslagereita ollenkaan (Sandels/Kukko) jne. Mielestäni yksi semmoinen pitäisi olla valikoimassa. Annostelukoot olivat myös hieman oudot: 250ml ja 400ml tuopit. Itse tykkäisin enemmän 300ml ja 500ml tai oikean "pintin" koosta eli 568ml. Pienen koon vuoksi myös hinta tuntui hieman suolaiselta: 400ml 8euroa, 0.5l maksaisi siis 10e. Toki hinta nyt ei mitenkään erityisen kova ole verrattuna muihin paikkoihin.

Otin Milk IPA oluen, joka oli kyllä ihan hyvä ja raikas olut. Tykkäsin "maistelutarjotin" ideasta, jota keskieuroopassa harrastetaan. 12 eurolla sai 4 x 150ml annosta maisteltavaksi. Toki olisin ottanut maistelulautasen, jos sitä olisi mainostettu hieman enemmän (en huomannut sitä aluksi).

Yhteenveto:
+pienpanimojen olutvalikoima
+sijainti
+erilaisia oluita eikä pelkkää lageria
+maistelutarjotin
- ahtaus, jonka takia kova puheensorina
- sisustus
- en huomannut, että perusoluita olisi tarjolla ollut
- annoskoot
- nähdäkseni Mallaskellari ei tarjoa pidemmän päälle syytä vierailla useammin/kantapaikaksi (eli ei pärjää muille top paikoille St. Michaels, Oluthuone Leskinen, Rooster, Graali jne)

Arvosana 2.77 / 5

Burger Pirtti Haukipudas arvostelu

Kävin pitkän odotuksen jälkeen testaamassa Haukiputaalla sijaitsevan Burger Pirtin. Some on kuhissut jo kuukausikaupalla paikasta, ja jotkut ovat jo ehdottaneet, että kävisin testaamassa paikan. Ainoastaan pitkähkö välimatka on ollut esteenä tähän asti. Nyt päätin ottaa härkää sarvista ja käydä paikan päällä toteamassa paikan tason.

Kyseessä on siis hampurilaispaikka Haukiputaan keskustassa. Etukäteen odotukset olivat todella korkeat. Sisustus paikassa on aika askeettinen, yksinkertainen, mutta toimiva. Taustalla soi rento rokkimusa. Käsidesiä oli kivasti tarjolla tiskillä. Palvelu oli kohteliasta ja neutraalia, ilman turhia vitsailuja kuten Kauppuri5:ssa. Sanottakoon, että viimeksi kun kävin kauppurissa ja istuin "likaiseen pöytään", jossa oli siis astiat vielä jäljellä, tarjoilija tuli luokseni ja sanoi, että etkö nähnyt, että ovessa lukee, että likaiseen pöytään ei saa istua.

Burgerivalikoima oli mukavan laaja, hinnan vaihteluväli 9-15e burgereissa, 2e lisää sai ranskalaiset. Otin "rockaburgerin", jossa on pekonia, cheddaria, paholaisenhilloa, smoky BBQ-kastiketta, chili- ja valkosipulimajoneesia. Asiakkaita kyllä riitti, jonka vuoksi odotusaika ruoalle oli hieman pitkähkö, mutta vielä kohtuullinen 30min.

Ensivaikutelma ateriasta oli, että se on ainakin riittävän kokoinen. Ranskalaisista tuli mieleen aivan Kauppuri5 ranskalaiset, yhtä rapeat, hyvin maustetut. Otin "hot chili" majoneesin, mutta majoneesi oli kyllä hieman pettymys, sillä se ei ollut yhtään tulinen. Yritin oikein erikseen maistella sitä tulisuuden löytämiseksi, mutta ei sitä vaan maistunut. Burgerin pihvi oli mukavan kokoinen, mehevä, tarpeeksi kostea eikä kuivaksi paistettu käppänä. Se ei kuitenkaan ollut medium kuten yleensä olettaisi. Burgerin välissä oli myös tomaattia yms. kasviksia, mutta ne eivät olleet kylmiä, kuten monissa muissa paikoissa. Burgeri oli mukavan mehevä ja mehukas. Sämpylä vaikutti perus sämpylältä. Kokonaisuudessaan ateria oli hyvin täyttävä, ranskalaisiin oli panostettu ja ne olivat hyvät, pihvi mehukas.

Paikka täytti odotukset ja somekohu ei ollut turhaa. En kuitenkaan nostaisi sitä vielä Oulun parhaimmaksi. Kauppuri5 pitää edelleen pintansa, mutta täytyy sanoa, että kauppurista on pikkuhiljaa alkanut tulla liian ylimielinen paikka. Oulu TOP 4 burgerit (ei paremmuusjärjestyksessä): Kauppuri5, Roosteri, Tuba, Burger Pirtti. Tuba on lähimpänä pudotusta, sanotaanko näin.

Yhteenveto:
+ hintataso hyvä, perusburgerin sai 8e, hieman "paremman" sitten yli 10e
+ ranskalaiset erottui parempana kuin yleensä burgerpaikoissa
+ annoskoko riittävä
+ pihvi mehukas
- dippi ei ollut tulinen tai erityisen hyväkään
- sijainti
-/+ odotusaika kiireisenä lauantaina
-/+ sisustus voisi olla parempikin, toisaalta paikka on muuttamassa pian

Arvosana 4,44 / 5

Tässä kuva annoksesta ja tiskin viereltä, valitettavasti enempää en viitsinyt kuvailla, koska ihmisiä oli niin paljon, eikä kukaan varmaankaan halua naamaansa blogiin. 

Rump N Ribs Oulu arvostelu

Tervehdys, vuorossa taas uutta arvostelua. Ouluun on ilmestynyt uusi ravintola Rump N Ribs osoitteeseen Uusikatu 18. Paikasta on hirveän vähän tietoa missään, ei nettisivuja, ei ruokalistaa, ei kunnon fb-sivuja, siitä hieman miinusta paikalle. Asiakkaan on vaikea päättää mennä syömään paikkaan, josta ei tiedä mitään.

Kyseessä on siis (ilmeisesti) pihvi- ja ribs ravintola. Sisään mentäessä paikasta ei siis paljoa nimeä enempää tiennyt. Sisustus oli oikein tunnelmallinen ja hieno. Tarjoilija ohjasi seurueen mukavasti pöytiiin. Plussaa mukavan yksinkertaisesta, mutta silti monipuolisesta ruokalistasta. Pidän hieman epäilyttävänä, jos ravintolalla olisi ruokalistalla neljäkymmentä erilaista ruokaa. A) se sekoittaa asiakkaan b) ei mikään ravintola pysty tekemään 40 eri ruokaa laadukkaasti c) kyllä ravintolan pitäisi ottaa joku linja ruoissa eikä yrittää tehdä kaikkea mahdollista. Alkuruoat ja pääruoat omalla sivulla. Omaa annosta pystyi kivasti tuunaamaan valitsemalla itse lisukkeet ja kastikkeen, eikä niistä tullut "lisämaksua", eli annos tuntui siten halvemmalta.

Listalla oli toki burgeria, pihviä, ribsejä, laitan vielä pääruokalistasta kuvan alle. Vege- tai vegaanivaihtoehtoja ei tainnut juurikaan olla. Odotusaika ruoalle oli hieman pitkähkö (40-45 min), mutta annetaan se anteeksi, koska paikka on uusi. Asiakkaita ainakin riitti.

Harkitsin burgerin ja ribsien väliltä, mutta pakkohan se oli ribsiä testata. Ribsit olivat kohtuullisen täyttävät, mutta niissä olisi saanut ehkä hieman enemmän olla maustetta. Lisäksi joiltakin osin ribsit vaikuttivat hieman sitkeiltä, eli semmoista "suussa-sulavuutta" ja ns. pulled-porkmaisuutta puuttui. Mutta annoksessa oli kyllä sopivasti lihaa kuitenkin. Valitsemani viski-BBQ kastike oli kyllä maittava. Ranskalaiset eivät erityisesti säväyttäneet, mutta ne eivät olleet ainakaan lötköjä. Lisäksi annoksessa oli ns. tilpehööriä eli kasvimaailman tuotteita vasemmalla ylhäällä kuvassa sekä oikealla ranskalaisten vieressä, jotka toivat mukavaa makumaailmaa annokseen ja kosteutta, ilmeisesti korianteria ainakin löytyi sieltä.

Hintataso oli kohtuullinen ottaen huomioon ruoan laadun ja paikan omaperäisyyden. Ribseille hintaa 17.80e joka on kohtuullinen ottaen huomioon, että em. annoksesta olisi helposti voitu periä 25e ilman, että kukaan mukisisi. Hampurilaisateria olisi maksanut 14,80e, eli hinta olisi kilpailukykyinen ainakin.

Yhteenveto:
+ miljöö
+ palvelu
+ kompakti ruokalista
+ sijainti
+ uutuudenviehätys
+ ruoan maku
- ribsin sitkeys osittain
- nettisivujen ja tiedon puute
- ruoan odotusaika
- ranskalaisiin ei oltu panostettu (toisaalta olisi voinut valita bataattiranskalaisia tai muun lisukkeen)

Arvosana 4- / 5.

ps. kävin hiljattain taas Shen Longissa, taso on edelleen hyvä, pari kuvaa siitäkin:

Mikan Cafe & Burger Oulu arvostelu

Arvostelussa Mikan Cafe & Burger. Mukavaa, että Oulun burgeriskeneen saadaan uusia tuulia. Tähän asti kova kolmikko Kauppuri5, Rooster ja Tuba ovat hallinneet burgerimaailmaa Oulussa, kiilaako Mikan Cafe & Burger mitalisijoille? Se selviää kohta. Paikka on aloittanut toimintansa kesän loppupuolella tietääkseni, ja sitä on paljon kehuttu viime aikoina facebookin erilaisissa keskusteluissa. Pakkohan se on testata sitten.

Ravintola sijaitsee rautatieaseman edessä Asemakatu 39 osoitteessa, joten sijainti sinänsä on hyvä. Sisustus matkii 50-luvun tyyliä joka on tuttu jenkkileffoista. Seinillä koreilee vanhat rokkistarat, ja heidän musiikkinsa soi. Uutuuden vuoksi uteliaita asiakkaita kyllä riittää, kuten tänäänkin. Odotusaika venyi pitkäksi, ja lopulta noin 10 min odottamisen jälkeen pääsi antamaan tilauksen. Ruoka tuli 40min sen jälkeen, joten odotusaika yhteensä 50 minuuttia. Annetaan anteeksi tällä kertaa, paikan uutuuden ja ruuhkan vuoksi. Asiakaspalvelu oli kyllä ystävällistä kaikissa tilanteissa, mutta pieni alkukankeus näkyi vähän kaikessa: tilausten ottaminen, ruoan tuleminen (esim. burger ja ranskalaiset saattoivat tulla eri aikaan) jne. Mainittakoon vielä, että paikan erikoisuutena on pirtelöt, joita en testannut vielä, mutta jatkossa aion testata, sillä ne näyttivät todella hyviltä.

Sitten ruokaan: otin normi burgerin pienellä tulisella twistillä 9.50e, joka heidän menussaan on "Ring of fire", 140g pihvi, pekonia, chilihiilloke, chilimajo, salaattia. Burgerin saa ateriaksi 4e lisäpanostuksella, johon kuuluu pieni limu ja ranskalaiset. Dippi 1e lisää. Burger oli perushyvä. Pihvi ei ollut medium, mutta se oli tarpeeksi mehevä. Ongelmana monissakin paikoissa on majoneesin tai muiden täytteiden kylmyys, kuten tässäkin tapauksessa, se ikävästi tuntuu suussa burgeria syödessä. Maku oli perus hyvä. Ranskalaisista iso miinus. Ne olivat ohuita, lötköjä, kevyesti suolalla maustettuja, tulee mielikuva pakasteranskalaisista uunissa kevyesti lämmitettynä. Valitettavasti useissa paikoissa ei ranskalaisiin panosteta, vaikka se on erittäin iso osa burgeriateriaa. Chilidippi ei ollut tulinen.

Ehdotukseni uusille ruokapaikoille: tarjotaan asiakkaille esim. kahvit tai joku keksi palkinnoksi kirjallisen palautteen antamisesta. Palaute on uusille ravintoloille tärkeää, ja jos sitä kysellään pelkästään pöydästä tai kassalla suullisesti, ei suomalaiset anna rehellistä tai pitkää vastausta. Pienellä "porkkanalla" asiakkaat antaisivat kirjallisen palautteen ja pienet tai suuret korjaukset ruokaan, palveluun, tai mihin tahansa saataisiin tehtyä nopeasti.

Yhteenveto:
+miljöö
+palvelu
+burgerin pihvi
+/- hinta
-2 ranskalaiset
-kylmä majo

Arvosana: 3-/5. 

Valitettavasti jonkun käsittämättömän kännykän kameramokan takia burgerista ei tallentunut kuvaa, joten joudun käyttämään googlesta löytynyttä kuvaa, josta tekijänoikeudet kuuluvat Janne K nimiselle henkilölle.

Mukavia uusia tuulia Ouluun, mutta parannettavaa löytyy erityisesti ranskalaisista.

Ulkoapäin

Leikkiautot mukava idea.

Miljöö.


Vertailuna Kauppuri 5 eiliseltä: Isomakke erikoisbugeri 10e ja ranskalaiset 2e. Ranskalaiset todella erottuvat edukseen: hyvin maustettuja, paksuja ja rapeita, dippi savuhabanero dippi erityisen hyvää.  Pihvi ei ollut mielestäni normaalia kauppurilaatua, vaan enemmän tiiviin ja massamaisen tuntuinen, ei 100% kokolihan tuntuinen, mutta pitää testata jatkossa lisää.  4/5

ps. menen huomenna lenkille/salille

Kesätauko ohi

Hei rakkaat lukijani! Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt jo 5 kuukautta. Pidin pienen kesätauon. Taukoon oli varmasti monia syitä, mutta päällimmäisenä asiaan vaikutti kesätöiden alkaminen, ja siten vapaa-ajan vähentyminen. Valmistuin keväällä ammattiin ja siirtyminen työelämään on vienyt sen verran mehuja, etten ole jaksanut tehdä postauksia. Ravintoloissa syömistä en kuitenkaan ole lopettanut, päinvastoin. Kerron hieman kuulumisia nyt kesältä ja pistän muutaman pika-arvion niistä paikoista, joista olen ottanut kuvia sillä tarkoituksella, että tekisin arvostelun.

Koko kesän olin töissä, nyt uutena asiana on se, että en palaa koulun penkille syksyn tullessa ja sepäs onkin uutta. Olen siirtynyt ns. oravanpyörään. Käyn töissä ja odotan lomia. Ei siitä sen enempää. Kesällä olin vieraana kaksissa häissä, joita odotin suuresti, sillä aiemmin en häissä ole käynyt.

Viime vkloppuna häissä ollessani tuli mieleeni jännä ajatus. Siellä oli esiintymässä viulisti ja pianisti, jotka tosiaan soittivat hyvin. Kokoajan kuitenkin mieleni teki räplätä kännykkää. Mieleeni tuli kouluajat, kun opettaja aina patisti oppilaita käyttäytymään erilaisten esitysten aikana. Nyt vaan ei ollut enää opettajaa kuiskimassa korvan takana, vaan piti ihan itse osata käyttäytyä aikuisena ihmisenä aikuisten juhlissa. Ehkä asiaan vaikutti se, että vieressä istui kaverini naisystävä, joka on opettaja.

Mutta nyt pika-arvostelujen pariin:

Pannukakkutalo Oulu 30.6.2018 Kävin pannukakkutalossa kesän aikana muistaakseni kahdestikin.

Olen aina pitänyt pannukakkutalon tarjonnasta, sekä varsinkin miljööstä. Lätyt ovat tuoreita ja hyvin täyttäviä. Ainekset ovat tuoreita ja mielestäni laadukkaita. Odotusaika ei ole kovin pitkä. Hintataso kohtuullista. Miljöö mukava hirsitalo. Palvelu erittäin ystävällistä, varsinkin kesätytöt olivat niiauksineen jopa "ylikohteliaita", jos niin voi sanoa. Voi ottaa kaverin kanssa esim. puoliksi suolaisen ja makean lätyn. Satunnaisesti voi vierailla, ei mikään lounaspaikka.

Arvosana 4/5





Harald 2.6. veljen valmistujaiset

Haraldista olin kuullut hieman epämairittelevia kommentteja ennen vierailua. Lopulta siitä jäikin hieman lässähtänyt olo. Hintataso oli hieman korkeahko. Miljööstä oli yritetty tehdä viikinkimäinen. Otin siellä menun, joka oli joku "viinkingin retki" tjs. Valitettavasti minulla on kuva vain alkukeitosta, joka oli hieman liiankin kermainen. Pääruokana oli härän sisäfileepihvi, josta ei jäänyt hyvää mielikuvaa, valitettavasti tarkemmat muistikuvat kadonneet. Jälkiruokana oli jonkinlaista jäätelöä. Menu ei ollut niin sanotusti "wörtti". Hintaluokka 50-60e.

2/5

  


RICCIONE OULU 12.9.

Viimeisenä ruoka-arvosteluna tähän postaukseen Riccione Oulusta (Hintta). Olen jo pidemmän aikaa miettinyt korvaavaa vaihtoehtoa Göreme kastellille, sen paikan taso ei miellytä. Lähimpänä vaihtoehtona taitaa olla "känkkylä" Riccione, jolle päätin antaa mahdollisuuden. Netistä löytyneiden arvosteluiden perusteella paikka on ihan OK. Otin pizzaksi omavalintaisen (herkkusieni, jauheliha, aruajuusto) pizzan. Asiakkaita paikassa ei ollut syömässä muita, ihmiset lähinnä hakevat pizzat mukaan. Miljöö oli aivan basic känkkylä, mutta mukavan tilava ja istuimet olivat hyvät. TV:stä tuli jalkapalloa. Oiva-raportti oli esillä. Käsidesiä saatavilla. Normi pizza 8e. Asiakaspalvelu oli ystävällistä. Pizza valmistui nopeasti. Miinusta veden hinnasta (1.5e), jonka vuoksi otinkin pienen pepsi maxin 2e. Mutta itse pizzaan: pizza oli oikeasti hyvänmakuinen, toisin kuin göremessä. Pohja oli sopivat ohut, tarpeeksi täytteitä eikä pizza ollut niin vetinen. Miinuksena toki veden hinta, sekä se, että herkkusienet olivat purkista peräisin, eivätkä tuoreita. Toisaalta, en odottanutkaan tuoreita, mutta se olisi ollut iso plussa. Kokonaisuutena 4/5 , tulevat käynnit voivat arviota toki vielä muuttaa.




Valitettavasti monia paikkoja kesältä jäi nyt arvostelematta kuten esim.Tampere naughty brgr, Jyväskylän ravintolat ynnä muita. Mutta pyrin laittamaan postauksia säännöllisemmin.

Laitetaan nyt vielä muutamalla lauseella arvostelu:

Italialainen ravintola Toscana Oulu Huhtikuu 2018.

Tämä arvostelu onkin jo niin kaukaa kuin huhtikuulta. Annokseni taisi olla pasta-ravuilla (24 euroa). Paikan miljöö oli toki hyvä. Sijainti hyvä. Palvelu ystävällistä. Mutta. Se yksi mutta. Annoksesta jäi mielikuva: ylihintainen pasta. Ehkä sen takia en ole vieraillut uudelleen? Jos vierailen joskus, otan muuta kuin pastaa. Annos ei myöskään täyttänyt (silloin vielä pienempää kuin nyt) mahaa.

2/5

Testissä Kiinalainen ravintola Shen Long Oulu

Jatketaan ruoka-arvosteluiden sarjaa. Vuorossa, jälleen kerran, itämaista ruokakulttuuria edustava kiinalainen ravintola Shen Long.

Esitiedot

Shen Longista en ollut tietoinen ennen tätä päivää. Käsittääkseni paikka on kuitenkin ollut jo pitkään olemassa. Ravintolan sijainti on oivallinen, eli Hallituskadulla postia vastapäin lähellä kaikkea. Ulkoapäin hyvin vaatimattoman näköinen paikka. Itseasiassa, en tunne ketään joka olisi kyseisessä ravintolassa minun tietojeni mukaan syönyt. Mutta, ei anneta sen estää, siirrytään seuraavaan osioon.

Nykytila

Ulkoapäin ravintola on hyvin vaatimattoman näköinen. Etuovella on kylttejä, joissa ruoka-annoksissa on hyvinkin huokeat hinnat. Harmikseni sisällä listahinnat olivat korkeammat. Kummallista. Joka tapauksessa sisustus ja miljöö on aika onnistunut, kiinalaista koristelua ja istuimet olivat ihan hyvät. Palvelu vähäsanaista, mutta toimivaa ja nopeaa. Ruoat valmistuivat aika nopeasti, ruokailijoita ei tainnut olla kuin yksi seurueemme lisäksi, mutta asiakkaita kuitenkin riitti, sillä enemmistö kävi vain hakemassa ruoat matkaan. Taustamusiikki ei ollut niin kliseistä kiinalaista, vaan enemmänkin jotain kiinalaista populäärimusiikkia joka oli ihan OK. Plussaa saatavilla olevasta käsidesistä.

Otin päivän tarjouksen, joka ilmeisesti on voimassa joka päivä, johon sisältyy salaatti, pääruoka, jälkiruoka ja juoma (limukka, vesi, maito yms). Hintaa 13,50e, joka on aika pieni hinta moisesta verrattuna Oulun yleiseen hintatasoon. Pääruoaksi otin paistettua nuudelia ja kanaa, jälkiruoaksi friteerattua banaania ja vaniljajäätelöä. 

Täytyy sanoa, että ruoat yllättivät positiivisesti. Erityisesti nuudelit ja kana. Mausteita oli tarpeeksi, pientä tulisuutta, sekä suolaisuutta. Nuudelit olivat aika rasvaiset, mutta se sopi mielestäni annokseen. Kanaa oli sopivasti, sekä tilpehööriäkin (kasviksia) jota jäi hieman ylikin. Annos oli aika isokokoinen. Jälkiruoka oli perus friteerattu banaani ja vaniljajäätelö, joten siitä ei enempiä tarinoita saa aikaiseksi.

Loppuarvio

Loppuarvion aika. Hinta-laatu hyvää tasoa. Hinta-määrä suhde hyvää tasoa. Ruoka oli yllättävän maittavaa ja sitä oli tarpeeksi. Päivän tarjouksena hinta ei päätä huimaa (13,50e  kahdesta ruoasta + salaatti ja juoma). Yksittäiset annokset ilman päivän tarjousta olivat noin 11e hintaluokkaa jos oikein muistan. Taitaa olla niin, että jatkossa Shen Long on ensisijaisia vaihtoehtoja kiinalaiselle ravintolalle Oulussa. Ruokaseurueessa muutkin tykkäsivät ruoistansa. Miinusta harhaanjohtavasta hintamainonnasta (ulkokyltissä halvempi hinta kuin sisällä listassa).

Arvosana 4/5

Alkoholillinen sima 2018 resepti

Tervehdys taas hyvät lukijani. Vaihteeksi hieman erilaista blogausta ajankohtaisesta aiheesta, eli vapusta ja erityisesti "wappusimasta". Sain yllättävän aatoksen siman teosta. Olen aiemmin tehnyt normaalia simaa, "vahvempaa" simaa sekä viiniä. Aikalailla harrastepohjalta menty, toki kemian perusteet ovat hallussa. Sanotaanko näin, että vuonna 2012 tein ensimmäisen vappusiman, tuolloin tarkoituksena oli saada vahvaa simaa, ja toki kemian laskut tuolloin olivat paremmin hallussa, mutta ehkä muuta järkeä on tullut lisää vuosien aikana. Lopputulos tuolloin oli aika hirveä makumaailmaltaan, mutta muutoin tavara oli toimivaa. Nyt tavoitteena on tehdä enemmän "normaalia" simaa, mutta haluaisin simaan kuitenkin jonkun verran alkoholia, mielestäni sopiva tilavuus-% olisi noin 4-6% johon olen pyrkinyt. Tärkeää olisi kuitenkin, että sima olisi raikasta ja maistuvaa.

Eli lähdetäänpä liikkelle, mitä simalta haluaisin?

a) raikkautta (eli sopivasti hiilihappoa)
b) simassa alkoholin tilavuus-% 4-6, ei liian väkevää
c) simassa olisi sokerinen maku kuten normaalistikin ja se pääasiassa maistuisi simalta ja olisi kirkasta

(Huom, blogia päivitetty v. 2021, allaolevat a-c kohdat ovat teoreettista pohdiskelua vuodelta 2018, näiden alla resepti, jolla sima tehdään)

Käydäänpä ihan lyhyesti perusteita läpi, miten juomaan saadaan alkoholia ja mikä lasketaan viiniksi ja mikä kiljuksi tai muuksi. Mitään kattavaa viinin/kiljun/minkään muunkaan juoman teko-opasta tai kemian teosta tästä blogista en tee, tiedot kyllä löytyvät netistä ja varmasti paremminkin selitettynä. Lähteitä en myöskään tähän merkitse, lähteet ovat internetistä ja kemian kirjoista. Viiniä tehdessä sokerista pitää tulla vähintään 50% hedelmistä ja marjoista, muuten se on kiljua.

Alkoholia muodostuu juomaan käymisteitse, hiiva käyttää ravintonaan sokeria ja lisääntyy, ja hapettomassa olosuhteissa muodostuu sivutuotteena etanolia ja hiilidoksidia. Hiivatyyppejä on erilaisia, sokereita on erilaisia (glukoosi, fruktoosi, sakkaroosi). Tietyt hiivat pystyvät valmistamaan vahvempaa juomaa, normaali tuorehiiva kuolee noin 10-12% vahvuisessa liuoksessa (eli sen vahvempaa ei pysty tekemään). Turbohiivoilla yms. pystyy tekemään vahvempaakin ad. 18%.

Yleensä juomat valmistetaan niihin tarkoitetussa käymisastiassa, joissa on vesilukko valmiina. Toki astiat yms. kannattaa olla puhtaita ja hyvästä hygieniasta on huolehdittava. Valmistan tämän erän lähdevesipönikässä, selitän myöhemmin miksi näin. Mutta lähdetään purkamaan a, b ja c kohtia ja miten niihin toivon pääseväni.

a) Sopivasti hiilihappoa. Hiilihappo muodostuu hiilidioksidin liuetessa juomaan, ja hiilidioksidi muodostuu käymisen yhteydessä. Vesilukon ansiosta suurinosa hiilidioksidista toki pääsee poistumaan käymisastiasta, joka onkin tärkeää, koska hiilidioksidia muodostuu satoja litroja. Jos juoman valmistaisi kuten viinin, eli käymisen lopettaisi oikealla käymisenpysäytyskemikaalilla (ohjeessa suositellaan enintään kirkasteen käyttöä) ja ravistelisi astiaa useita kertoja, jotta hiilidioksidi poistuisi, juomasta ei tulisi kovin hapokasta. Se, miten toivon saavani juomasta hapokasta on se, että en ravistele kovin paljoa astiaa, vaan annan hiilidioksidin pysyä juomassa. Toki jonkin verran saatan ravistella. Ongelmana (ainakin internetin mukaan) voi olla kirkastaminen, jota liiallinen hiilidioksidi saattaa häiritä. Mutta, vielä pullotuksen jälkeen käymistä voi jonkin verran tapahtua, koska en tapa hiivaa millään kemikaalilla, ja se luo pulloon hiilidoksidia ja painetta. Toki pitää varoa, ettei pullot posahtele, korkkia voi pitää semilöysästi kiiinni.

b) Tämä oli hieman kinkkisempi, koska en ole viinin/siman/kiljun valmistamisen erityisasiantuntija, pohdin, että kuinka paljon sitä sokeria nyt pitää laittaa, että saa tietyn alkoholitilavuuden juomaan. Yleensähän (kiljut) valmistetaan niin, että tarkoituksena on saada maximaalisesti alkoholia, tuolloin vain laitetaan sokeria ja odotetaan, että hiiva tekee siitä maximaalisen määrän alkoholia. Toki silloinkin juoma jää makeaksi jos sokeria on ylimäärin. Mutta en halunnut juomasta yli 10%, joten jotain piti kaivella internetistä. Katselin erilaisia ohjeita eri foorumeilta, jossa oli tehty tietyillä ohjeilla ja katsottu alkoholipitoisuus jälkeenpäin (ominaispainomittarilla). Toisekseen törmäsin suuntaa antavaan kaavaan(V * %) / 0.68, josta voi laskea suurinpiirtein tarvittavan sokerin määrän. Se perustuu siihen, että yksi kilogramma sokeria tuottaa 0.68 litraa 100% alkoholia. Kaavassa  V on juoman tilavuus, % haluttu alkoholi%.

Eli (5 litraa * 0.05) / 0.68 = 0.367kg sokeria, joka kokonaan  käydessä muodostaisi noin 5% alkoholijuomaa. Tuolloin juoma ei olisi enää makeaa. Lisäksi toisessa ohjeessa joka oli empiirisesti valmistettu, oli käytetty 166g sokeria litraa kohden, ja lopputulos oli ollut oikean siman makuista ja 5%.

Huom. Hiivan määrällä ei ole merkitystä juoman lopullisen alkoholi% kannalta, jos juoman annetaan käydä loppuun. Suuri hiivamäärä voi nopeuttaa käymistä, mutta ei ole tarpeen.

c) Tämä onkin hieman jatkumoa aikaisempaan kohtaan. Eli jos haluan 5% juomaa, pitää laittaa suurinpiirtein 400g sokeria 5 litraan juomaa, mutta koska haluan juomastani makeaa, laitan ekstrasokeria, enkä anna juoman käydä loppuun, sokerimäärä oli yhteensä noin 700-750g. Puolet normaalia sokeria (sakkaroosia) ja puolet fariinisokeria. Lisäkriteerinä haluaisin juoman olevan kirkasta, tietenkin, koska hiivamössöjä ei kukaan halua juoda. Sen takia, kun juoma on käynyt noin viikon (ks. alla päivitetty resepti, käymisaika 3vrk), laitan pönikän jääkaappiin jossa hiiva vaipuu horrokseen ja tippuu pönikän pohjalle (vaihtoehtoisesti kirkasteen käyttö, ks. alla ohjeessa). Annan juoman olla jääkaapissa noin 1-2vrk, jonka jälkeen juoma lapotaan (eli letkulla siirretään toiseen astiaan) tai kaadetaan varovaisesti. Pohjalle jää jonkin verran hiivamöskää, ja väkisellä tulee hukkaa nesteessäkin. Astia voi olla esim. toinen käymisastia tai toinen pönikkä. Pönikän voi laittaa uudelleen jääkaappiin ja toistaa kuten äsken, jolloin juoma kirkastuu lisää (riippuu kuinka paljon aikaa on).

Sen jälkeen juoma pullotetaan, ja annetaan olla pullossa 1-3vrk sen mukaan, miten se alkaa siellä käymään. Korkkia voi pitää puoliksi auki esim, jos tuntuu siltä, että paine alkaa kasvamaan liikaa. Joka tapauksessa, pulloissa ollessa juoma vielä käy ja muodostuu hiilidioksidia eli hapokkuutta juomaan.

Tapoja on monia, mutta suosittelen kuitenkin käymisastiaa. Pääasia on kuitenkin, että jotenkin kirkastaa juoman.

Syy, että käytän 5 litran vesilähdepulloa on yksinkertainen. Tämä wappusima ei ole tarkoitettu pitkään säilytykseen, eli en voi alkaa tekemään kymmeniä litroja tai edes kymmentä litraa. Toisekseen, en tarvitse niin suurta määrää mihinkään. 5 litraa, josta osa menee hukkaan kirkastamisen yhteydessä on enemmän kuin tarpeeksi. Mikä olisikaan kätevämpi kuin 5 litran lähdevesipönttö, jossa vesi ja astia on varmasti puhdasta?

Tässä vielä ohjeeni, jos joku haluaa tehdä simaa, jossa pitäisi olla noin 5% alkoholia:

PÄIVITETTY RESEPTI 2021 (5-7% sima)

5 litraa vettä
500g sokeria + 400g fariinisokeria
sitruuna täysmehua muutama loraus
puristetun sitruunan mehut
sitruunan kuorta muutama viipale
halutessa rusinoita
3-4 ruokalusikallista tuorehiivaa (= noin puoli paketillista tuorehiivaa eli 30g)

Sokerit sekoitetaan kahteen litraan lämmintä/kuumaa vettä ja yhdistetään muuhun veteen. Hiiva sekoitetaan pieneen määrään 20-25 asteistä vettä ja lisätään joukkoon. Käymislämpötila 20-25. Hiivaa ei saa laittaa liian kuumaan veteen, koska se kuolee kuumassa, järkevintä laittaa se 20-25 asteiseen veteen.  Annetaan käydä hapettomissa olosuhteissa noin 3vrk. Käymisastia voi olla lähdevesipönikkä tai käytä mikä parhaiten sopii sinulle. Oleellista on, että olosuhteet ovat hapettomat. Teknisesti "paras" on käymisastia + vesilukko, toinen vaihtoehto esim. lähdevesipönikkä jonka korkki on hyvin löyhästi kiinni (jotta hiilidioksidi pääsee pois) tai elmukelmulla tiivistetty.  3vrk käymisen jälkeen juomasi on noin 5-7% vahvuista, tämä on nyt testattu monen käyttäjän toimesta. 

3vrk käymisen jälkeen laita sima jääkaappiin kirkastumaan 4-7vrk (riippuu kuinka kirkasta haluat) ajaksi. Hiiva tippuu pohjallle.  Sen jälkeen pullota ja jälkikäymisen myötä viimeistään tulee hapokkuutta.
Voit myös vaihtoehtoisesti pullottaa suoraan 3vrk käymisen jälkeen ja nauttia 4-7vrk päästä (= ei niin kirkasta simaa, mutta toimivaa kuitenkin).

Aiemmin ohjeessa oli käymisenpysäyttäjän ja kirkasteen käyttö. Poistin ne nyt ohjeesta, että ohje olisi mahdollisimman simppeli eikä olisi tarvetta erityisille kemikaaleille. Kommenteissa hyviä huomioita mm. käymisenpysäyttäjän vaikutuksesta jälkikäymiseen. 

Joillakin sima on onnistunut hyvin huolimatta käymisenpysäyttäjän käytöstä. Useita testisatseja on tulossa nyt, mutta jos jotain haluaa käyttää, lähinnä kirkastetta voisi käyttää pienen määrän nopeuttamaan kirkastumista (laittaisin 3vrk käymisen jälkeen) ja hiivan tippumista pohjalle. Pahoittelut muutoksista, mutta tarkoituksena on hioa tämä resepti simppeliksi ja toimivaksi. 

Onko sinulla vappusima tekeillä? Kommentoikaa ihmeessä alle. Myös, mikäli huomaatte asiavirheitä tai on muita neuvoja, laittakaa alle kommenttia.

Päivittelen siman kohtalosta ja onnistumisesta mahdollisesti jatkossa lisää.

Kuva 1, Huom. Jesarilla vesilukon saaminen tiiviiksi voi olla haastavaa. Ehkä helpompaa vain laittaa korkki löyhästi kiinni tai käyttää elmukelmua.

Ravintola Beijing Oulu

Hei taas rakkaat lukijani. Kirjoittelu viimeviikkoina on ollut hieman vähäisempää kiireiden ja pienen välikyllästymisen vuoksi, mutta nyt vuorossa Beijing kiinalainen ravintola.

Esitiedot

Beijing lienee Oulun tunnetuimpia kiinalaisia ravintoloita, ravintola on sijainnut pitkään torinrannassa ja monelle paikalliselle se on tuttu paikka. Olen aiemmin ehkä kerran syönyt siellä. Mielikuvani mukaan kyseessä olisi keskitason kiinalainen ravintola, pahimpia kilpailijoita Oulun alueella lienee kiinalaisista Hai Long ja Flavour Palace.  En erityisemmin ole ikinä tykännyt kiinalaisesta ruoasta, se kyllä menee alas, mutta se ei lukeudu suosikkeihin. 

Nykytila

Ravintolan sisustus on hieno, kliseinen kiinalaisen ravintolan sisustus maalauksineen ja taustalla soi toki tyypillinen kiinalainen musiikki. Tunnelma oli siis ainakin kiinalaista? Tarjoilu pöytiin toimi hyvin ja oli pääasiassa vähäsanaista ja ystävällistä. Ruoaksi otin tällä kertaa jättirapuja hapanimeläkastikkeessa. Tämä on kolmas etinen ravintola jossa testaan jättiravut, tällä kertaa riisin kera. Ateriasta kuvat alla: 

Täytyy kyllä sanoa, että tykkäsin enemmän Thai Phuket take-awayn ja Pad Thai Baan Naa jättirapuannoksesta. Tämä annos jätti jotenkin kylmäksi. Riisi oli jotenkin kuivaa. Makumaailmaa dominoi hapanimeläkastike. Jättiravuissa oli kova pyrstön kuori, joka oli muissa paikoissa poistettu. Sekä jättirapuja oli jotenkin vähemmän kuin muissa paikoissa on ollut. Annos ei täyttänyt kokonaan. Tilpehööriä kastikkeessa (eli kasviksia yms) riitti aika paljon 

Loppuarvio

Jättirapuannosvertailun kolmannessa osassa siis Beijing. Aiemmin ollut Thai Phuket takea-away ja Pad Thai Baan Naa. Täytyy sanoa, että Beijing jäi kyllä viimeiseksi. Makumaailman, mutta myös annoksen hinnan vuoksi. Hintaa siis 19 euroa, joka on selvästi enemmän kuin kilpailijoilla. Miljöössä ja palvelussa ei ollut vikaa, ei ruoassakaan varsinaista vikaa, mutta se vaan ei ollut niin maittavaa ja täyttävää kuin esim. Thai Phuketissa.

Arvosana 2 / 5

Phuket Thai Take Away Oulu

Arvostelussa Kauppurienkadulla sijaitseva thaikkupaikka. Mennään suoraan asiaan:

Esitiedot

Olen muutaman kerran käynyt täällä syömässä, ja aina olen ollut tyytyväinen ruokiin. Hintataso on ollut sopiva ja ruoka on ollut maittavaa. Aukioloajat eivät aina pidä paikkaansa. Lähtökohtaisesti paras thaimaalainen Oulussa. Arvostelin Pad Thai Baan Naan helmikuussa, ja se on juuri kovin kilpakumppani tässä kategoriassa. Karu ulkoasu saattaa hämätä ja pelottaa joitain asiakkaita.

Nykytila

Yleisilme on hieman erilainen kuin Pad Thaissa. Paikka on enemmän grillimäinen tai kiskamainen, verrattuna Pad Thain hienoon sisustukseen. Kuitenkin yleisilme on siisti ja pöydät ovat puhtaita. Plussaa erityisesti käsidesin tarjoilemisesta ja Oiva-raportin esilläpidosta. Vaikka miljöö ei ole niin thaimaalainen kuin Pad Thaissa, silti thain kieltä saa kuulla paljon syömisen, se voi olla plussaa tai miinusta asiakkaasta riippuen. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja ruoat tulivat nopeasti.

Lista oli uusittu, nähdäkseni hintataso oli myös hieman noussut. Otin annokseksi katkarapuja, riisiä jossa on seassa paistettua munaa ja tilpehöörejä. Otin tarkoituksella samanatyylisen annoksen kuin Pad Thaissa (kts. yst. Pad Thai arvostelu), jotta voisin vertailla paremmin. Annos oli aika samanlainen kuin Pad Thaissa. Annos täällä oli paljon suurempi kuin Pad Thaissa. Makumaailma oli aika samanlainen. Katkarapujen suhteen ei oltu alettu kitsastelemaan, vaan niitä oli ihan reilustikin mukana, katkarapujen alkuperästä en edes alkanut kyselemään. Riisi ja muna oli maukasta, ja sopivan tulista. Mitäpä tähän muuta oikein voi sanoa, maukasta ruokaa, makumaailma samanlainen kuin Pad Thaissa, mutta annokset isompia.  Salaatin seassa oli hivenen liikaa salaatinkastiketta. Jonkinlainen pähkinärouhe olisi kyllä sopinut annokseen mukaan, kuten Pad Thaissakin oli. 

Loppuarvio

Ruoka oli oikein maittavaa, hinta oli katkarapuannokselle 16 euroa, joka on saman verran kuin Pad Thaissa oli. Makueroja en kyllä huomaa näiden kahden osalta, molemmissa ruoka oli maittavaa, Phuket Thai vie voiton nyt isommalla annoskoolla.

Arvosana 3 ½ / 5

Maksutiski

Kuva TripAdvisor sivulta

Ravintola Uleåborg 1881 arvostelu

Esitiedot

Arvostelussa Ravintola Uleåborg 1881. Kyseisessä ravintolassa en ole koskaan käynyt. Ravintola on Oulun arvostetuimpia ja saanut hyviä arvosteluja useissa yhteyksissä. Ravintola lienee yksi Oulun hienoimmista ravintoloista. Tripadvisor sivulla Uleåborg 1881 on sijalla 1. fine dining-ravintoloista ja yleisesti sijalla 4. Oulun kaikista ravintoloista. Tarkoittaa siis sitä, että ennakko-odotukset ovat toki korkealla. Tällä kertaa en painota arvostelussa niin paljoa hintaa, sillä on sanomattakin selvää, että tällaisissa ravintoloissa hinnat ovat omaa luokkaansa, eikä niissä käydä (ainakaan minä) kovin usein. Ylipäänsä kokemukseni korkeamman hintaluokan ravintoloista  on vähäisempää kuin muista ravintoloista, joten vertailupohjaa arvostelulle ei ole niin paljoa. Halusin nyt tarjota lukijoilleni vastinettta heidän käyttämälleen lukuajalle, joten nyt luvassa tuhti paketti arvostelua. Kirjoitin esitiedot kappaleen poikkeuksellisesti ennen ruokailua.

Nykytila

Ravintolan miljöö on miellyttävä. Rakennus on hirsitalo, ja sisällä on omanlainen vanhan hirsitalon tunnelma. Aivan kuin astelisi jonnekin maalaistaloon 1800-luvulla. Ruokailusali on yläkerrassa. Sisustus on aika lämminhenkinen, lamppujen kelvinit on säädetty lämpimäksi. Ruokapöytien asettelu ja ulkonäkö on aika hillitty ja siisti, normaali valkoinen pöytäliina. Palvelusta täytyy mainita jo tässä vaiheessa arvostelua, jo ennen kuin ruokia käydään yksitellen lävitse. Palvelu oli hyvin lämminhenkistä ja asiakas sai tuntea olonsa tervetulleeksi. Tarjoilija osasi olla avulias ja palveluhenkinen tarpeeksi paljon, mutta ei kuitenkaan tungetellut liikaa. Plussaa etenkin siitä, ettei illan aikana kertaakaan kysytty: "maistuuko teille?". Olen aina pitänyt kyseistä kysymystä jokseenkin kiusallisena, sillä asiakkaalla on vaikea kyseisessä tilanteessa vastata muuta kuin "hyvin maistuu". Jos kysytään jotain, olisi hyvä, että asialle voitaisiin tehdä jotain tarvittaessa. Uleåborgissa tarjoilija kysyi, "onko teillä kaikki hyvin", joka on jo paljon parempi kysymys. 

Otin tällä kertaa menun, joka siis vaihtelee tietyin väliajoin, lisäksi kaksi lasia viiniä alkupalan ja pääruoan yhteydessä. Kuvat ovat hieman himmeitä, koska valaistus oli sen verran himmeä.

Aivan ensimmäiseksi pöytään tuotiin leipiä, ja juuressosesienikeittoa pienenä shottina. Kyseessä oli extra-ruokalaji, joka ei varsinaisesti kuulu menuun. Mukava yllätys. Tässä taas ravintoloille oppia. Asiakas on aina tyytyväinen "ylimääräisiin" yllätyksiin, jotka tulevat pyytämättä ja yllättäen pöytään. Varsinkin nyt, kun keitto oli maukasta, kuitenkin aika miedon makuista, kermaista. Sitä oli sopiva määrä. 

Ensimmäinen varsinainen ruoka-annos oli pintakypsennetty lohi + tilpehöörit. Mitä tästä nyt sanoisi. Lohi oli aika miedosti maustettua, joistain yksittäisistä kohdista saattoi suolaisempaa. Annoksen makumaailma oli aika outo itselleni, outoja makuja oudoista juureksista. Katkaravut toki aina hyviä. Lohi oli OK, muuten annos oli aika keskinkertainen omaan makuuni. Heikoin lenkki kokonaisuudessa.

Toisena ruokana pitkään haudutettua vasikanposkea. Nyt mentiin jo parempaan suuntaan makumaailmoissa. Vasikanposki oli hyvin pehmeää ja kypsää, koostumukseltaan kuin pulled pork. Lihan päällä oleva canneloni oli hyvin mieto, eli siis pastasta tehty tasku, jossa oli sisällä jotain latva-artisokkaa. Liha oli suolainen ja mausteisempi, canneloni miedompi, joten kontrastia tuli siihen. OK annos, parempaan päin. 

Kolmantena ruokana olikin sitten jo pääruoka, eli härän sisäfileetä + tilpehöörit. Täytyy sanoa, että nyt tilpehöörit ansaitsevat jo enemmänkin huomiota. Annoksessa oli melkeinpä kuin kolme kokonaisuutta, liha, sienet ja vihreä salaatti. Liha oli erittäin mureaa ja maukasta. Mediumiksi paistettua sisäfileetä, piparjuurimajoneesi ja portviinikastike sopi hyvin lihan kanssa. Mitäpä tästä lihasta oikein voi sanoa, parasta lihaa mitä olen syönyt. Herkkusienet toivat erilaista ja hyvää makua lihan rinnalle, herkkusienet toimivat melkein aina. Salaatissa oli vihreää salaattia, granaattiomenaa, viinirypäleitä, retiisiä. Pääruoka oli ehdottomasti menukokonaisuuden kuningas. Lihaa oli ihan sopivasti, kuvassa yksi lihapala näkyy hieman huonosti valaistuksen takia. 

Neljäntenä "ruokana" ennen jälkiruokaa oli manchegojuustoa ja hunajaa (+ varsiselleripyreetä). Juusto  oli yllättävän mietoa aluksi, mutta maku tuli pienellä viiveellä takaapäin potkivana. Hunaja oli hyvän makuista kuten aina. Eipä tästä sen ihmeempiä analyyseja synny. 

Jälkiruokana oli appelsiinikakkua ja mangosorbeeta. Hyvä jälkiruoka, mutta ei jäänyt mieleen mitenkään erikoisena. Aika perus. Mangosorbeesta tuli mieleen Piltti mangosose jäähdytettynä ja hieman makeampana. Appelsiinikakkua luulin suklaakakuksi, mutta se johtunee siitä, että kastike oli tummaa suklaata. 

Loppuarvio

Ravintolassa on ymmärretty, että asiakaspalvelu on melkeinpä kaiken a ja o. Asiakaspalvelukokonaisuus muodostuu muustakin kuin asiallisesta käytöksestä. Siinä huomioidaan kaikki pienet eleet, sanamuodot, aikatauluttaminen, hienotunteisuus. Tärkeintä on, että asiakas on viettämässä iltaa, ja tarjoilijat ja ravintola antaa puitteet siihen, eikä niin, että tarjoilija kyselee ruoan mausta kokoajan. Valkoviini oli hyvä. Olen huomannut sen, että halvan ja kalliin valkoviinin ero on selvempi kuin halvan punaviinin ja kalliin punaviinin. Laadukas valkoviini on jopa suosikkini nykyään. Laadukas punaviini on OK, mutta ei se niin paljoa eroa kyykkyviineistä. Ruoka-annoksista juureskeitto, pääruoka ja jälkiruoka olivat suosikkini. Lohiruoka oli heikoin. Vasikanposki siltä väliltä. Kokonaisuutena käynti oli onnistunut, voin kuvitella käyväni uudestaankin jatkossa, varsinkin kun menu päivitetään. Hintataso on kuitenkin sitä luokkaa, että kovin usein en lähtisi käymään tämän hintaisissa paikoissa, vielä. Painotan hintaa kuitenkin sen verran, että se laskee arvosanaa, sekä lohiannos oli pienoinen pettymys, vasikanposki neutraali. Jälkiruokakin olisi voinut olla hohdokkaampi. Menun syöminen vie aikaa noin 2-3 tuntia, joten kyseessä on enemmänkin illanvietto kuin mahan täyttäminen.

Arvosana: 3 ½ / 5. 

Tuba Late breakfast

Takaisin ruoka-arvostelujen pariin. Kävin Tubassa "late breakfastilla", eli brunssilla. Yleensä kirjoitan arvostelut heti ruokailun jälkeen, mutta nyt kiireiden vuoksi kirjoitan tämän arvostelun 4 päivää myöhässä, saapa nähdä kuinka paljon muistan enää vierailusta.

Esitiedot

Tubassa olen vieraillut monta kertaa. Tuba on yksi lisä Oulun "uusiin" paikkoihin, ulkomuistista heitettynä paikka on ollut pystyssä noin viitisen vuotta. Mielikuvani mukaan paikka on hieman "eko-hippi-vegaani"-painoitteinen. Kyseinen mielikuva perustuu useihin asioihin, kuten vegaanibrunsseihin, "hävikkiruokabrunsseihin", omaperäiseen sisustukseen ja hipahtavaan asiakaskuntaan. Eikä siinä asiassa sinänsä mitään vikaa ole, mukavaa vaihtelua Oulun ruokakulttuuriin. Aiemmin Tuba oli listallani lähinnä burgerpaikkana, mutta nykyään saatavilla on myös hyviä pizzoja. Brunssit ovat omaperäisiä ja teemat vaihtelevat viikoittain. Rankkaan Tuban brunsseissa Oulun 2. parhaaksi, burgereissa top3 tasoa.

Nykytila

Sisustukseltaan Tuba on hyvin omaperäinen. Jokainen pöytä ja tuolit ovat omaperäisiä ja vaihtelevia. Ravintola on mukavan tilava. Yleensä pöydän löytäminen ei ole ongelma, toisin kuin Kauppuri5:ssä monesti on. Palvelu on aina ollut ystävällistä ja nopeaa.  Brunssi alkoi klo 12 ja nopeasti syntyi noin 7 metrin jono kassalle. Onneksi olin ajoissa paikalla ja pääsin aikalailla jonottamatta brunssin kimppuun. Tarjolla oli, kuten aina brunssilla, hyvin monipuolisesti erilaisia ruokia ja juomia. En jaksa nyt kaivaa esille koko ruokalistaa jostain, mutta kuvista aikalailla näkee ainakin osittain mitä tarjolla oli. 

Ensimmäiseksi hain kuvanmukaisen setin. Croissantti, kuten croissantit yleisestikin, oli hyvin pehmeä ja aika "normaali" hyvä croissant. Lisäksi leikkeleitä, juustoa, munakkaita. Tuba tarjoilee kokemukseni mukaan munakkaat aina kylminä, mielestäni parempi ratkaisu olisi tarjota ne lämpimänä. Lautasella on jonkinlaista kasvismunakasta, josta en niin välittänyt. Lohimunakas taas oli aika hyvääkin, ainakin lohta oli tarpeeksi. Yleensä ottaen, en tykkää kylmistä munakkaista.

Seuraavaksi sitten puuroa ja hyvää marjasysteemiä. Marjasysteemi oli sopivan raikas ja kirpakka, eikä sitä oltu pilattu sokerilla. Toisessa lautasessa on lämpimiä ruokia, lihapullia, makkaranpalanen ja jonkinlaista pulled-härkää tuo taisi olla. Suosikkini tästä setistä oli puuro, joka oli aika perus, mutta hyvä ja perinteinen täyttävä ateria. Makkara oli aika oudon makuista mielestäni, suolaista ja savuista ja sitkeää, arvasin sen melkein jo ennen ottamista, joten otin vain puolikkaan. Lihapullat oli hyvin perus, ei plussaa eikä minusta. Härkäsysteemi ja leipä myös perus, ei oikein mitään erityisempää jäänyt mieleen.

Lopuksi jälkiruoka, joka kyllä kruunasi brunssin ja valehtelematta nostaa arvosanaa ainakin yhdellä pisteellä. Lämpimiä lettuja, appelsiinia, tuoretta ananasta, kreikkalaista jogurttia ja kermavaahtoa. Hain vielä toisen annoksen tätä. Letut olivat "perus" lettuja, mutta näillä lisukkeilla kyllä erittäin maukkaita ja kahvin kanssa. 

Loppuarvio

Tuba on hyvä ravintola. Erityisesti burgerit ja pizzat ovat Oulun parhaimmistoa. Brunssi vaihtelee, ja kannattaa katsella mikä teema sattuu olemaan milloinkin, jotta voi ajoittaa vierailun oman maun mukaisesti. Tällä kertaa oli hyvin perinteinen brunssi, joka oli ihan toimiva. Esittelemättä jäi monet ruoat, mitä tarjolla oli, mutta jonkinlaisen käsityksen sai. Toki osittain ongelmana on myös muistikuvien huonontuminen. Hinta brunssille opiskelijakortilla 13,50 e, ilman korttia 15e. Ei paha hinta varsinkaan opiskelijalle. 

Arvosana brunssille: 4-/5

Arvosana Tuballe: 4/5