Ravintola Sokeri-Jussin kievari arvostelu

Hei pitkästä aikaa! Blogin pitäminen on vähän jäänyt viimeaikoina, liittyen yleiseen motivaation puutteeseen ja muihin kiireisiin. Nyt ajattelin, että voisi olla hyvä hetki pitkästä aikaa kirjoitella. Mistä moinen motivaatio yht'äkkiä? Sanotaanko näin, että meni ns. tunteisiin. Ärtymys on hyvä motivaattori, varsinkin näin kesän alussa ja loman alkaessa!

Olen pitänyt Sokeri-Jussin Kievaria ns. keskitasoa ylemmän tason paikkana. Sijainti on aika hyvä Pikisaaressa. Rakennus on vanha puutalo, hyvin tunnelmallinen, ehkä hieman pimeä sisältä. Hintaluokka pääruoille on noin 20-30 euron tasoa.

En nyt analysoi hirveän tarkkaan muuta, mutta mistä ärtymys tuli? Pöytävaraus oli klo 18. Paikkaan astelin klo 18:20. Pöytä järjestyi terassilta ulkoa, ja keli oli hyvin aurinkoinen. Huomasin kyllä alkuun jo, että paikka on kohtuullisen täynnä. Noh, eipä siinä, pöytään vaan. Alku-illasta aurinko porhalsi kasvoille, mutta nyt nautitaan, onhan sentään kesä. Tarjoilija tuli noin 18:20-18:35 välisenä aikana kysymään tilauksen. Tätä ennen viereinen pöytä oli tilannut sienikeiton alkuruoaksi.

Siitä sitten odottamaan, lehtipihvi kuulosti hyvältä vaihtoehdolta. Pienen odottelun jälkeen naapuripöytä saa sienikeittonsa. Näytti maistuvan. Jonkin aikaa taas vierähti, naapuripöytä sai juomat ja pääruoan pöytään. Meille tuli ruokajuoma ja alkuleivät. Siinä sitten odotellessa huomasin, että naapuripöytä oli syönyt jo pääruokansa. Tässä vaiheessa aloin jo hieman ihmettelemään tilannetta. Noh, paikassa on ruuhkaa, kyllä se siitä. Tässä vaiheessa klo oli noin 19:15, eli odotusta noin 45 minuuttia täynnä, kuulostaa aika normaalilta. Klo 19:30 naapuripöytä alkoi tilaamaan jälkiruokia. Noin reilu 1h odottelua takana. Tässä vaiheessa jo mielessä kävi, että onko tapahtunut unohdus. Perinteisenä suomalaisena odotellaan, ainakin itse yleensä odotan ja olen kärsivällinen, ymmärrän ravintoloiden realiteetit ja kiireen.

Ilta alkoi viilentyä, porottava aurinko oli jo siirtynyt koivujen taakse. Viereinen pöytä oli jälkiruokansa saanut, konjakit olivat tulossa pöytään. Klo lyödessä 20 alkoi ärtymys olla kieltämättä jo aika kova, 1h 30-40min odottelua. Tässä vaiheessa suomalaisuuteni antoi periksi ja menin kysymään ruokia sisältä.

Sisällä tarjoilija kuuli huoleni: "Missä mahtaa olla meidän pöydän ruoat, olemme odottaneet jo kohta 2 tuntia".  Edeltävästi kahta lautasta oli kuljeteltu edestakaisin, "mihin nämä menee". Lopulta tarjoilija sanoi, että Hei tässähän nämä teidän ruoat on. Hän myös kertoi, että sisällä on paljon isoja seurueita, että kyllä täällä töitä on tehty.

Menin pöytään, tarjoilija toi ruoat pöytään. Tässä vaiheessa hän ilmoitti kovaan ääneen, että "Meidän rekisteriin tilaus on kyllä tullut 19:30,  teidän odotusaikanne on ollut aivan normaali 45 minuuttia". Yritin rauhalliseen tyyliini sanoa, _useaan kertaan_, että anteeksi nyt, mutta varaukseni oli klo 18, ja tein tilauksen klo 18:30 viimeistään. Hän ei kuitenkaan ottanut argumenttia korviinsa, vaan antoi ymmärtää, että valitan turhasta. Ymmärrän, että kiireisenä aikana, pinna voi olla kireällä ja kaikilla kiire. Pahoittelua tilanteesta ei tullut.

Mitä tämmöisestä sitten seuraa? No tietenkin suuri ärtymys. Minua on käytännössä väitetty valehtelijaksi ja turhasta valittajaksi. Tarjoilijan AMMATTITAITOON kuuluu PAHOITELLA. Ymmärtää asiakkaan TUNNETILAT. Mitä tapahtuu kun 2h ruokaa odottaneelle sanoo, että sinä valitat turhasta, meidän REKISTERI näyttää, että sinä OLET ODOTTANUT täysin normaalin ajan.

Miksi pitää alkaa vänkäämään pikkuasioista, faktoista? EI faktoilla ole väliä asiakkaan kannalta, ei edes ravintolan kannalta. Se millä ON väliä on, minkälainen tunne asiakkaalle jää asiakaspalvelusta. Koska se tunne, kantaa asiakkaan käymään paikassa uudelleen, tai pahimmassa tapauksessa hän ei käy enää koskaan samassa paikassa.

Ei ravintolaan tulla vain syömään. Ravintolaan tullaan syömään, viettämään aikaa, saamaan palvelua. Tästä asiakas maksaa omalla vapaa-ajallaan sekä EUROILLA. EI asiakkaalle pidä alkaa vänkäämään vastaan, vaikka tarjoilija tietäisikin olevansa oikeassa.

Mutta, tässä tapauksessa minä tiesin olevani oikeassa. Minä odotan, minä maksan, minä olen käynyt useissa ravintoloissa. Kyllä minä tiedän, mikä on normaali odotusaika, mikä on pitkä odotusaika ja mikä on kohtuutonta. Montako kertaa olen valittanut ravintoloissa? Ehkä 1-2 kertaa. Aina aiheesta.

Nyt en edes valittanut, kysyin ruokia. Mutta ruokien kysyminen muuttui nyt blogikirjoitukseksi ja arvosteluksi, siinä vaiheessa kun viereinen pöytä joi konjakkinsa täyden menunsa lopuksi, oli edessäni lehtipihvi ja tarjoilijan antama näpäytys, vajaa 2h tilauksen jälkeen, ilman pahoittelua ollessani turhasta valittaja. Se oli kohtuutonta.

Arvosana: 1/5. Ruoka ok, mutta en tuhlaa aikaani enää odotteluun ja huonoon asiakaspalveluun. Odotusta on ollut ennenkin tässä paikassa, mutta sen on vielä kestänyt. Näpäyttelyä siihen päälle ei.

-Aatos